onko kellekään muulle muuten käynyt niin, että kaupassa soi oma levy?

ensin sitä on immeinen ihan punainen ja hävettää ja kuuntelee vain omia virheitään. sitten hetken päästä unohtaa sen kaiken, pläräilee muita myytäviä levyjä ja ALKAA LAULAA MUKANA. sitten tajuaa sen ja alkaa nolottaa vielä enemmän. niin, ja samalla naurattaa. 

tämä oli minun muistoni Kaustiselta.

hei vaan

olemme suorastaan huonoja blogiemäntiä. tässä nyt kuitenkin viimeisimpiä kuulumisia: 

keikkasimme Kaustisella ensimmäisenä viikonloppuna Pelimannitalossa ja Lukion salissa. Ylen asettelema mikkiviidakko jokseenkin säikähdytti tunnelmallisessa Pelimannitalossa, mutta keikka meni hyvin. Saimme kantaesittää uudet kipaleemme: islantilaisen juomalaulun imrovisatoristen kajausten kannattelemana, virolaisen runolaulun härän surkeasta kohtalosta (jossa selkoisen elekielen avulla ymmärtää kyllä mistä onpi kyse) ja tunteista kirjavan sovituksen alkujaan Tiila Ilkan laulamasta rekilaulusta Heilani on minun unohtanu, meidän ohjelmistossamme nimellä Täysille maljoille.

Jäähyväiset - sovitus itkuvirrestä - kuului radiostakin. olemme siitä iloisia ja ylpeitä! sitä voi varmaankin Yle Areenalta käydä bongailemassa, mikäli kiinnostaa...

Seuraavan kerran meitä kuulee Viljandin folkfestareilla, ilmeisestikin Vihreällä lavalla torstaina 23.7. klo 19 ja lauantaina 25.7.klo 20.30. Tervetuloa kuuntelemaan! Olen kuullut myös huhua, että meitä oltaisiin vetämässä erilaisiin hämäriin toimiin samaisella festarilla, kuten runolaulu (eli regilaulu)- lavalle improvisoimaan säkeitä. saa nähdä mihin kaikkeen päädytään, toivottavasti kaikkeen mahdolliseen!

ihanaa loppukesää

toivoo Amanda

 

 

Kissaviikolla-polokka

kuvan nappasi Eero Grundström

 

Maanantaina Amanda täpisi teoriatunnilla kuulokkeet korvillaan. Meidän Mainioamme kuultaisiin Ylellä Välilevyjä ohjelmassa! Sain toisen kuulokkeen ja kuuntelimme toisella korvalla asiaa äänen fysiikasta ja toisella radioa. (Harva opettaja kai suvaitsee näin kiltisti mokomaa tarkkaamattomuutta...)

Ja sitten se tuli! Täpinöissä hihitellessä varmasti puolet Kare Eskolan puheista meni ohi. Onneksi ohjelman ääreen saatoi palata Yle areenassa. (Täällä: http://areena.yle.fi/toista?id=1962089 ) Voi miten hienoa! En tajunnut että todellakin meidän levy saattaisi olla mukana siinä nipussa mistä valittaisiin vuoden kantelelevy. Eihän Mainio vuoden kantelelevyksi selvinnyt mutta minua ilahdutti tuo huomio jota osaksemme saimme. :)

Mutta mitä sanottiin? Kantele luontevassa nykyroolissa soi tasavertaisena muiden soitinten kanssa ilman kansallista juhlavuutta ja Ugrilaisuuden raskasta taakkaa. Sen mahdollisuudet ymmärretään ja sitä todella osataan käyttää. Ja tästä esimerkkinä soitettiin Mainiolta Klappvals! Jeah!!!

Mutta käykää toki itse kuuntelemassa ohjelma. Vuoden kantelelevyn tarina löytyy myös pähkinän kuoressa täältä: http://kantele.net/se-vahiten-kantelelevylta-kuulostava-levy/1646

Hyvät ja rakkaat fanimme ja kuulijamme!

Nyt on taas mahollissuus päästä Hyvä trion keikalle, pitkästä aikaa! Keikautamma torstaina 26.2 klo 17 alkaen Helsingissä Kiseleffin talossa, joka on mun tietääkseni tuomiokirkon lähistöllä. Ei muuta, kun lämpöisästi tervetuloa! Sieltä talosta saa ostaa hurjasti suomalaisia käsitöitä ja myös meiän Mainiota!

Hyvä trion kesäsuunnitelmista paljastettakkoon sen verran, että hakupaperit Viljandin folkfestivaaleille on lähetetty (ite asiassa lähetin sen hakemuksen vahingossa viiteen kertaan, ku tietsikka vaan vastas erroria, ja mä tietty luulin, ettei se menny perille) ja tarkotus olis ehkäpäjahkapa myös Kaustisella kävästä.

Muista kuulumisista paljastettakkoon, jotta yhtyeemme ellää eelleen lepokauttaan, pääosin ehkä siks, ku mä opiskelen vielä kessään asti Viron Viljandissa, ja nautiskelen elmästä. Tammikuu ja tää Helmikuun eka viikko on ollu täällä tenttikautta, eli kokkeita on ollu suunnilleen yks tahi kaks viikossa ja sitte kaikkee muuta sälää siihen päälle. Kirjottamista on ollu aika hirmusti, varsinki ku mä teen myös joitaki kursseja tenttien ja netissä Kokkelin kouluun. Syksyllä alkaa sit hullu kansanmussiikkipedagogiks valmistuvan loppukiri. Ajattelen sitä yrittäessäni hoitaa näitä muita kirjotushommia alta pois ennen opinnäytetyön ja portfolion rustaamista.

Yks kirjotushomma tosin olis myös miettiä sisältöö noille meiän nettisivuille. On sitä mielessään monta kertaa päätäsä seinään lyöny, ku ne vaan on ja seisoo päivittämättömänä. Me niistä ihan turhaan maksettaan tällä hetkellä. Pitäspitäspitäs. Sivun tekijäki oottaa matskua. Meistä se on kiinni, tämä hittaus. Mutta ehkä me vielä noustaan, mun toivo ei ota sammuakseen.

Toivottavasti nähhään Kiseleffin talossa! Mä tun Suomeen jo muutamaa päivää keikkaa ennen, joten ehkäpä ohjelmistoon saahaan joku uuski veisu? Katotaan ehitäänkö harkata, en kuiteskaa luppaa vielä mittään...

Hyvää oloa ja aurinkoisia päiviä toivoo Ulpukka

ps. Jos nyt ihan vaan vähän hyväkskäytän tätä Ht:n blogia vielä sen verran, että mainihen toisen bändini Sytykkeen esikoislevyn olevan viittä vaille valmis... Jatkan nimittäin tuolta Kiseleffin keikalta suoraan levynjulkkakiertuelle, joka etenee seuraavasti: 1.3 Kiuruveen kulttuuritalo, 2.3 Kaustisen pelimannitalo, 3.3 Kokkolan (tai siis K-P:n) konservatorio, 4.3 Helsingin Cafe Engel.